Loppukuvien ottamiseen ei ole intoa. En halua masentaa itseäni. Minulle riittää, että kuppikoko on kasvanut 75A:sta 75B:hen, että lempifarkut mahtuvat jalkaan edelleen ja että Lorealin mineraalimeikkivoide peittää edelleen näppylät ja ihon virheet.
]]>Syön iltapalaksi paljon, mutta sängyssä minulla on jo nälkä. Hampaat pesty: ei voi enää mennä syömään. Odotan siis kiltisti aamuun, että pääsen taas jääkaapille. Unettomuuskin on jo tullut tutuksi. Nukuttaa, mutta ei väsytä. Silmät painuvat kiinni, mutta en saa unta. Eilenkin illalla näpräsin kännykkääni vaikka kuinka kauan, ennen kuin sain mielenrauhani takaisin (kamala nuoruusiänkriisi) ja unenpäästä kiinni. Yöllä herään useita kertoja, nyt jo vähemmän kuin alkukesästä, mutta on se silti kamalaa herätä klo 5 vessahätään täysin pirteänä, käydä vessassa ja todeta, ettei voi enää saada unta. No, asetun silti makuulle ja ajattelen kohta alkavani lukea tms. mutta nukahdan pian ja herään klo 9 väsyneenä.
Olen kuullut, että paljon nukkuminen pitää laihana. Liittyykö se siihen, että silloin ei ehdi syödä? Kuitenkin, kehitin teorian: jos nukkuu, laihtuu. Jos ei nuku, ei laihdu. Jos ei laihdu, lihoaa. Eli siis, jos ei nuku, lihoaa, eli, koska haluan lihottaa itseäni (yläkroppaa), minun pitää nukkua vähän. Kelpaako 12-9? No mutta, sehän on 9 tuntia, kylläpä minä nukun paljon. Nyt nukkumaan :D No, ei minua vielä nukuta, mutta luetaan! Tekisi jo mieli mitata itseni, mutta päätin, että vasta perjantaina, sitten seuraavan kerran lomamatkan jälkeen! Raikasta kesää!
]]>Tylsää, sanon minä. Haluan täältä pois. Olen kehitellyt mielessäni kuvitelmia siitä, kuinka tapaan yhden kivan pojan ja kuinka hän tarjoaa minulle kyytiä kotiin ja me suudellaan...
Plääh, mä olen lukkiutunut kokonaan mun kuvitelmiini. Mä en enää erota todellisuutta niistä. Jos mä nyt näkisin sen pojan (ei olla ikinä puhuttu), luulisin varmasti, että tunnen hänet, koska olemme kuvitelmissani jutelleet paljonkin, ja että me rakastaisimme toisiamme. Todellisuudessa en tiedä hänestä mitään!
]]>Rintojen kasvattamiseen yritän yhä keksiä taikakeinoja. Kokeilussa on tällä hetkellä: ruoka ja liikunta. Ainoa asia, joka piristää on se, että rintojen kasvuun voi mennä kymmenenkin vuotta, kun yleisen mielipiteen mukaan se on loppu jo 17-vuotiaana.
Tämä äkillinen elämänlaadun parantaminen on innoittainut minua kaikkeen muuhunkin. Olen löytänyt uudelleen suosikkitietokonepelini (jonka vaikutukset eivät sitten varmaan olekaan hyviä) ja lempiharrastukseni: käsityöt. Käsityöblogia tästä ei tule, mutta kunhan mainitsin.
Vielä kaksi viikkoa sitten liikunta oli kamalinta, mitä tiesin. Nyt 19:30 on lempikellonaikani, koska silloin ilma on viilennyt riittävästi ja voin lähteä tunnin kestävälle reippaalle lenkille ja tuntea, kuinka läski palaa ja ihra vähenee. Kuinka sydän sykkii yhä rennommin ja hengitys on vapaampaa. Siinä muutama syy, miksi pidän lenkkeilystä. Yksi, melko vahva syy myös, on se, että saatan nähdä erään ihmisen reittini varrella, vaikka todennäköisyys onkin mitä huonoin. Rakkaus sen aiheuttaa. Tämän liikuntainnon.
]]>Tiistaina olo ei ollut hyvä. Olin todella voimaton. Makasin päivällä pitkään sängyssäni, enkä päässyt ylös. En osaa kuvailla sitä tunnetta, mutta luulin viettäväni siinä koko päivän. Väsytti kamalasti. Päivä meni nopeasti, vaikka en tehnytkään mitään. Söin jotain, istuin ulkona, pelasin tietokoneella. Lopulta kokosin itse niin, että sain leivottua vähän. Sitten jouduinkin mennä pitkäksi aikaa nukkumaan, vaikka uni ei tullutkaan. Sain siitä sen verran voimia, että pelasin sulkapalloa äidin kanssa.
Keskiviikkona, eli tänään olin kaupoilla ja pelasin sulkapalloa. Tarkoitus olisi vielä vetää täysi venytysohjelma läpi. Jos aikaa jää, niin kävelylenkki olisi paikallaan. Vaikka väsyttääkin aivan vietävästi.
]]>
Arkipäivisin:
Viikonloppuisin:
Terveydenhoitajani antoi ohjeeksi nukkua ensimmäiset pari viikkoa, jotta saisin unnettomuuteni, ja toisaalta univajeeni kuriin. Elokuun alussa tulisi palata taas hiljalleen oikeaan rytmiin, jotta koulun alku sujuisi paremmin 11.8. Eräs mielipuuhani, Serranon perheen katsominen, rikkoo kuitenkin tämän ohjeen noudattamisen. On vaihtoehtona katsoa uusinta 15:45, mutta se pilaa taas illanviettoni. Ratkaisuna herään vapaina aamuina (eli kiireettöminä aamuina) siinä kymmenen maissa ja alan katsoa Serranon perhettä nauhalta saman tien. Tallentava digiboksi mahdollistaa tämän. Kiitos kehittyneelle teknologialle!
Kerron päivien mittaan täällä touhuistani, jotta pysyn ajan tasalla, ja voin myöhemmin muistella, miten kesä sujui.
]]>Valitukset liikunnan vähyydestä, oma huono olo, jatkuva väsymys, nälkä, jano, heikotuksen tunne ja tyytymättömyys omaan kehoon antoivat potkun tälle blogille. Tarkoitukseni on saada elämäntapani kuriin, saada hyvä olo terveellisestä ruoasta ja liikunnasta. Haluan kääntää oman elämäni heikkoudet eduikseni. Ja aikaa on yksi kesä. Nyt tämä alkaa!
Painonpudotusblogien tapaan kirjataan ensin lähtötiedot, jotta mahdollinen muutos voidaan rekisteröidä. Fyysiset muutokset nähdään mittanauhasta ja vaa'alta, sekä liikunnan sujuvuudesta. Henkiset muutokset päivitetään sivuille tekstin muodossa.